COM2LS201-3

Pidän huomenna esityksen liike-elämän tapakulttuurista Japanissa. Paljon aiheeseen liittyviä mielenkiintoisia erikoisuuksia jäi "leikepöydälle" esitystäni kasatessa, joten käsittelen niistä yhtä täällä blogin puolella. Valitsin aiheekseni japanilaisen työelämän. Moni on varmasti lukenut japanin omintakeisesta työkulttuurista. Pitkät päivät, olemattomat lomat, kuolema ylitöiden takia.   Ymmärtääkseen edes hiukan näitä ilmiöitä, tulee tietää hieman japanilaisesta työelämästä. Fushimi Inari-taisha pyhätön punaiset Torii portit ovat yritysten lahjoittamia. Portteja on 10,000. Japani Oy Länsimaalainen on yksilö, mutta japanilainen edustaa yhtiötä, joka on osa ryhmää, joka puolestaan edustaa Japania. Japanilaiselle yritys on kuin suuri perhe tai klaani, jonka jäsenillä on yhteinen identiteetti. On kunnia tehdä koko ura yhdelle työnantajalle. Kun japanilainen ottaa vastaan toimensa, hän on täydellisen lojaali yhtiölle, eikä yksityiselämän ja työelämän välillä ...

Pidin muutama viikko sitten puheenvuoron esitelläkseni Joutsen Finland Oy:n tulevan virkistysmatkan kohdetta. Kohteen esittely on herättänyt paljon keskustelua, ja siksi haluan vielä kertoa lisää kohteen hyvistä puolista. Näistä tulette takuuvarmasti innostumaan. Viime syksynä työilmapiiri ja työhyvinvointimittauksen yhteydessä teetimme mielipidekyselyn viime vuoden virkistysmatkoista. Onhan vuosittainen virkistysmatka ollut pitkä perinne yrityksessä. Kyselyn tuloksissa ilmeni virkistysmatkojen olleen viimeisten viiden vuoden ajan liian samanlaisia, samaa kaavaa toistavia ja liian alkoholikeskeisiä ns. ”ryyppyreissuja”. Lisäksi kyselyssä ilmeni toive saada virkistysmatkoilta työkaluja ja mahdollisuuksia paremman ilmapiirin työstämiseksi. Rankan taloustilanteen jälkeen, leikkauksien, sekä venäläisten turistien vierailujen ja rahavirran laantuessa ilmapiiri on koettu ajoittain stressaantuneeksi ja kireäksi. Merenkurkun saaristo on saanut ainoan luonnon perintökohteen maininnan...

Pidin tänään puheen yrityksen SIGG johtoryhmälle, siitä kuinka kokouskulttuuria voidaan tehostaa. Olen tässä parin viimeisten viikkojen aikana pyörinyt yrityksen eri osastoilla kuuntelemassa ja tarkkailemassa, millainen heidän kokouskulttuuri oikein on. Minut oli pyydetty puhumaan ja antamaan vinkkejä yritykselle, sillä johtoryhmä on huomannut, että osallistujat ovat olleet turhautuneet, mutta eivät itse olleet sisäistäneet mikä on mennyt pieleen. Siinä sitten muutaman viikon aikana, kun tarkkailin sekä johtoryhmää että osallistujia, ymmärsin mistä ongelmat johtuvat. Eikä se johtunut vain yhdestä asiasta, vaan monesta pienestä ongelmasta, josta kasvoi sitten tämä turhautuneisuus. Jaoin havaintoni kolmeen eri osa-alueisiin, ennen kokouksia, kokouksien aikana ja kokouksien jälkeen. Jokaisessa osiossa avaan, että mikä minun mielestä yrityksellä on mennyt huonosti ja miten heidän pääongelmat lähdetään sitten korjaamaan. Ensimmäisessä osiossa, eli ennen kokouksia, kiinnitin huomion...

Viime henkilöstökokouksessa keskustelimme työyhteisöviestinnästä ja mietimme parannuskeinoja työyhteisömme parempaan viestintään. Siinä samalla mainittiin, että yrityksen sisällä käyty viestintä vaikuttaa myös ulkoiseen viestintään ja siihen, miten kommunikoimme asiakkaidemme kanssa. Haluamme varmasti kaikki tarjota parasta mahdollista palvelua asiakkaillemme, eikö vain? Tämän takia pyrimme olemaan mahdollisimman hyviä viestijöitä, niin yrityksen sisällä, kuin asiakkaillemme. Hyvä kommunikointi yrityksen sisällä auttaa siis myös asiakkaidemme kanssa. Yrityksemme viestintä ja kommunikointi tapahtuu sekä sähköpostin ja puhelimen, että tapaamisten avulla. Kaikki kyseiset keinot ovat yhtä tärkeitä, sillä asiakas ottaa yleensä yhteyttä ensi kerran sähköpostitse tai puhelimitse. Kirjoitustapa ja puhetyyli kertovat jo paljon. Niiden avulla saamme jo luotua hyvän ensivaikutelman. Asiantunteva ja ammattimainen asenne viestii, että meitä kiinnostaa ja, että meidän kanssa on helppo asioid...