Argumentaatioanalyysi — Internetin tulevaisuus

Katsoimme Mikko Hyppösen TEDx-puheen aiheesta "Internetin tulevaisuus" ja pohdimme erilaisia puheviestinnän argumentaatiokeinoja. Koko puhe muistutti rakenteeltaan tarinaa, sillä siinä oli selkeä aloitus, keskiosa ja loppukohta. Mikko Hyppösellä on itsevarma puhetyyli, asiantunteva ote ja hän artikuloi selkeästi. Puheessa hän kertoi asiastaan varmasti ja ammattimaisesti. Lisäksi Hyppösen puheessa oli mielestämme itsevarma sävy, joka toi uskottavuutta ja sai meidät vakuuttuneiksi. Hän vertasi sulavasti faktatietoja käytännön esimerkkeihin. Puheesta selkeästi erottui Hyppösen panos vedota kuulijoiden tunteisiin ja saada heidät puolelleen. Näin olemme havainneet ja ymmärtäneet Aristoteleen retoriikan määritelmät, jossa logos kuvailee Hyppösen virus-väitettä vakuuttavaksi, eetos Hyppösen puheen luonnetta ja paatos Hyppösen positiivista mielentilaa.

Mikko Hyppönen käyttää puheessaan ainakin neljää erilaista argumentoinnin tapaa. Teoreettinen argumentointi näkyy siten, että Hyppösellä on loogiset, rationaaliset perustelut, jotka hän osoittaa oikeiksi. Puheessaan Hyppönen vetosikin enimmikseen järkeen, tietojen ja tutkimusten pohjalta. Hyppönen toteaa, että virukset Internetissä ovat suuri ongelma ja todisti virusten olemassaolon oikeiksi sekä kertoi käyneensä itse paikan päällä siellä, mistä virukset ovat saaneet alkunsa. Lisäksi suurimmalla osalla ihmisistä on ainakin jonkin verran tietoa tai kokemusta aiheesta ennestään, joten aihetta pystyi helposti syventää. Ateoreettinen argumentointi taas vetosi uskomukseen ja arvoihin. Hyppönen perusteli väitteensä hyvin vedoten katsojan tunteisiin, mikä oli tässä tapauksessa luontaista, sillä on helppo olettaa, että esimerkiksi omat pankkitiedot ovat jokaiselle tärkeitä. Hyppönen perusteli argumenttinsa omasta näkökulmastaan, joten yksipuolinen argumentointi kävi ilmi. 

Nonverbaalisesti Mikko Hyppönen ei niinkään eleillyt tai käyttänyt suuria kehonliikkeitä tai -asentoja, vaan hänen esityksensä painoarvo oli hänen puheessaan, erityisesti äänensävyssä. Hän käytti rauhallista puheen tempoa ja puheen tauotus tuntui harkitulta. Hyppösen vakavat ilmeet ja äänensävy antoivat asiantuntevan ensivaikutelman hänestä ja puheeseen tuli enemmän vakuuttavuutta. Puheessa oli mukana jonkin verran ironiaa, johon pitkät tauot lauseiden välissä sopivat hyvin. Hänen nonverbaalinen viestintä havainnoi, miten hänen verbaalista viestintää tulisi tulkita. Hyppösen kinesiikka ja fyysinen olemus muuttuivat läpi esityksen ja niiden perusteella tulkitsimme Mikon viestintää eri tavoin. Oli niin vitsikkäitä, kuin vakavampiakin kohtia, jolloin katsojan reaktio muuttuu. Puhetempo, äänenkorkeus ja –voimakkuus sekä äänen laadulliset piirteet viittasivat Hyppösen puheen paralingvistisiin piirteisiin eli tapaan, miten asioita sanotaan. Nämä piirteet vaikuttivat vahvasti meidän tulkintoihin Hyppösestä ja hänen sanomansa merkityssisällöstä.

Hyppönen otti hyvin reviirinsä lavalla käyttöön. Hyppösen proksemiikka eli tapa, jolla hän asettui tilaan tai millaiselle etäisyydelle muista vuorovaikutustilanteen osapuolista tuli näkyviin selkeästi, kun hän oli ainoa puhuja lavalla ja sai kaikkien kuuntelijoiden huomion. Kronemiikka oli täysin hallussa, sillä Hyppösen esitys oli sekä vakuuttava että mielenkiintoinen. Puheen kesto oli ihannepituuden kestoinen, eli 16 minuuttia. Se oli juuri tarpeellinen kesto puheelle, jossa esitetään rikollisuutta internetissä. Hyppösen aikakäsitys oli hallussa.


Emma Hollmerus, Diana Jakimtchouk & Ava Nurmi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Argumentaatioanalyysi — Suomessa kaiken mittarina on aina Suomi

Kuinka olla olematta hankala asiakas?