Argumentaatioanalyysi — Suomessa kaiken mittarina on aina Suomi

Argumentaatioanalyysissämme analysoimme Reetta Rädyn vuonna 2013 TED X Helsingissä pitämää puhetta ”Suomessa kaiken mittarina on aina Suomi”. Puheen aikana Suomea tarkastellaan Kiinan näkökulmasta, ja näiden kahden maan tapoja vertaillaan keskenään Tarkastelemme puhetta hyödyntäen perustelun strategioita, retorisia ja rakenteellisia keinoja, retoriikan kolmijalkaa. Keskityimme analyysissämme kielelliseen vaikuttamiseen, mutta tarkastelemme myös puhujan nonverbaalista viestintää.

RAKENNE

Vaikuttavaa puhetta suunnitellessaan puhujan kannattaa miettiä, minkälaisia rakenteellisia keinoja hän voisi puheessaan hyödyntää. Rakenteellisia keinoja miettiessään huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi siihen, miten kuulijoiden mielenkiinnon saa ylläpidettyä koko puhe-esityksen ajan ja, miten asian saa esitetyksi siten, että kuulija mahdollisimman helposti ymmärtää käsiteltävät asiat. Puheen rakennetta suunniteltaessa voi apuna käyttää esimerkiksi erilaisia valmiita rakennemalleja, kuten ANSVA-kaavaa tai AIDAS-kaavaa. Puhuja voi käyttää myös loogista etenemisjärjestystä, jossa edetään esimerkiksi nykyisen kautta tulevaan tai osista kokonaisuudeksi tai toisinpäin. (Andersson & Kylänpää 2004, 53-54)

Vaikkei Rädyn puhe varsinaisesti etene tarinan muodossa tai lineaarisessa aikajärjestyksessä, on puheessa silti selkeästi erotettavissa alku, keskikohta ja loppu. Aluksi Räty tervehtii pikaisesti yleisöä ja esittelee sitten itsensä. Poikkeavaa Rädyn aloituksessa on se, ettei hän oikeastaan puhuttele kuulijoita ennen puheensa aloittamista. Hän kuitenkin pyrkii herättämään kuulijoiden mielenkiinnon esittämällä radikaalin väitteen. Tämän jälkeen hän kertoo hauskan jutun nykyhetkestä sanomalla, ettei tiennyt joutuvansa esiintymään heti Juhani Tammisen jälkeen. Hän viittaa siis ensin edelliseen esitykseen, ja lähtee sen kautta pohtimaan omaa aihettaan. Näin ollen kuulija saa heti alussa hyvän käsityksen siitä, mitä Räty puheessaan tulee käsittelemään. (Andersson & Kylänpää 2004, 43-54,56.)

Puheen keskikohta on rakennettu käyttäen vastakkainasettelua, joka on myös yksi retorisista keinoista. Ensin kerrotaan esimerkiksi siitä, että suomalaiset ajattelevat, että on vaikea päästä opiskelemaan. Tämän jälkeen tilannetta verrataan Kiinaan, ja todetaan että Suomessa itseasiassa Kiinaan verrattuna on todella helppoa päästä opiskelemaan. Koko esitys on rakennettu siis siten, että näitä kahta maata vertaillaan keskenään. Se auttaa kuulijaa seuraamaan esitystä, ja kuulija pystyy myös hieman etukäteen ennakoimaan, että jos ensin kerrotaan Suomesta, seuraavaksi kerrotaan taas Kiinasta jne.

Puhe-esityksissä myös keskikohdan siirtymät aiheesta toiseen on suunniteltava huolella. Esityksen kaikki siirtymät asiasta toiseen ovat siis tavallaan uusia aloituksia ja lopetuksia, ja niiden on oltava selkeitä ja erottuvia. (Andersson & Kylänpää 2004, 55-56.) Aiheesta toiseen siirtymistä Räty havainnollistaa kuvien avulla, ja näin kuulija ymmärtää helposti, että nyt ollaan siirtymässä uuteen aiheeseen. Vaikka Rädyn esitys ei olekaan rakennettu kysymys ja vastaus -tyyliin, toimivat kuvat tavallaan eräänlaisina kysymyksinä. Kuulija näkee kuvan, ja ajattelee itsekseen että ”mistähän tässä kuvassa oikein on kyse?”. Kuvat paitsi jaksottavat puhe-esitystä, ja auttavat pitämään kuulijoiden mielenkiintoa yllä.

Aina uuteen aiheeseen siirryttäessä Räty hieman paisuttelee teemaa. Tällä hän pyrkii ylläpitämään kuulijoiden mielenkiintoa. Rädyn puheessa tämä näkyy parhaiten asioiden kärjistämisenä. Puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka suomalaiset pelkäävät ”jättipäiväkoteja”, ikään kuin kaikki suomalaiset aktiivisesti pelkäisivät niitä. Suomalaisten ajatuksia kärjistetään, ja esitetään pelkät ääripäiden ajattelutavat. Teemaa paisutellaan myös esittämällä pelkkiä maiden välisiä eroavaisuuksia, eikä puheessa tuoda lainkaan ilmi maiden mahdollisia yhtäläisyyksiä.

Puhe-esityksen lopetus ja sen jättämä mielikuva muistetaan. Toiseksi viimeisen kuvan kohdalla Räty valmistaa kuuntelijoita puheen lopetukseen sanomalla että ”ja sitten vielä yksi

asia”. Tämä auttaa kuulijaa aistimaan, että esityksessä ollaan siirtymässä sen loppuvaiheeseen. Viimeisessä kuvassa on suuri määrä kiinalaisia uima-altaassa, ja Räty sanoo haluavansa oppia ymmärtämään mitä kuvassa tapahtuu. Rädyn lopetus jättää myös kuulijat pohtimaan esitystä ja siinä läpikäytyä aihetta. Pohtimaan jättävä kysymys tai toteamus on yksi perinteisistä tavoista lopettaa puhe-esitys. (Andersson & Kylänpää 2004, 56.)

Kuva 1. Kiinalainen uima-allas. (YouTube 2013)

PERUSTELUN STRATEGIOITA

Perustelun strategioita ovat esimerkiksi teoreettinen, ateoreettinen, yksipuolinen ja kaksipuolinen argumentointi. Räty käytti puheessaan edellä mainituista kolmea. Teoreettisessa argumentoinnissa puhuja käyttää faktatietoa esimerkiksi tutkimustuloksia ja tilastoja tai esittelee syy-seuraussuhteita. Ateoreettisen argumentoinnin tarkoituksena on vedota kuulijoiden tunteisiin, ja ne voivat perustua esimerkiksi kuulijoiden tarpeisiin, uskomuksiin tai arvoihin Yksipuolisessa argumentoinnissa puhuja tuo esille vain oman näkökantansa ja usein vastakkainen näkemys jätetään kokonaan esittelemättä. Kaksipuoleisessa argumentoinnissa puhuja esittelee sekä hyvät että huonot puolet, mutta valitsee perustelut siten, että ne tukevat hänen omaa näkemystään. (Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2017.)

Teoreettista argumentointia Räty käyttää ihmetellessään suomalaisten kuplassa elämistä, vaikka he yleisesti ottaen ovat sivistyneitä, korkeasti koulutettuja ja matkustelevat paljon. Tämä on teoreettista argumentointia, sillä väitteet perustuvat tieteellisesti todistettuun tutkimustietoon tai ne ovat yleisesti tunnettuja faktoja.

Räty kertoo ihailevansa esimerkiksi Juhani Tammista, jolla on selkeä näkemys arvoistaan ja siitä, mikä elämässä on oikeaa ja tärkeää. Tämä on ateoreettistä argumentointia, sillä Räty vetoaa kuulijoiden tunteisiin mainitsemalla arvostetun julkisuuden henkilön. Hän käyttää ateoreettista argumentointia myös kertoessaan kuinka hänen opiskeluaikansa Kiinassa avarsi hänen näkemyksiään. Puhuja kertoo haluavansa oppia ymmärtämään paremmin muita kulttuureja ja avartamaan omaa kuplaansa, jotta elämästä tulee ”hauskempaa ja rennompaa”. Tällä tavoin hän vetoaa kuulijoiden tahtoon ja luottaa siihen, että myös kuulijat haluavat parantaa omaa elämäänsä.

Kaksipuolista argumentointia Räty käyttää vertaillessaan Suomen ja Kiinan päiväkotikäytäntöjä. Puhuja esittelee molempien maiden käytännöt, mutta perustelee näkemyksiään vain omien kokemuksiensa kautta.

RETORIIKKA

Retoriikka tarkoittaa vaikuttavaa puhumista, jossa käytetään erilaisia retorisia keinoja. Retoriset keinot ovat vahvistus ja tehostus keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan kuulijaan. Tarkoituksena on saada kuulija vakuuttuneeksi puhujan mielipiteestä, näkemyksestä tai maailmankuvasta. (Jyväskylän yliopiston Kielikeskus 2017.)

Räty käytti esimerkiksi seuraavia retorisia keinoja:

• Huumori: Räty sai yleisön nauramaan esimerkiksi kertoessaan, että Kuusamon lukioon pääsi kaikki, jotka eivät päässeet ammattioppilaitokseen. Huumoria Räty käytti puheessaan paljon.

• Listat ja luettelot: Kolmiportainen luettelo, esimerkiksi ”liberaali, sivistynyt ja oppinut”.

• Siteeraukset: Puheen loppupuolella Räty siteerasi kirjaa ”Niin kuin Peppi Pitkätossussa sanotaan, kiinalaiset kävelevät takaperin”.

• Vahvistus sanat ja värikkäät adjektiivit: Näillä Räty pyrki korostamaan sanavalintojaan. Esimerkiksi vahvistussana ”suuri” kulki mukana koko puheen ajan: ”Olen suuri verojenystävä ja suuri sosiaalidemokratian kannattaja”. 

• Kärjistäminen: Räty kertoi, että Kiinassa ei saa tehdä mitään, eikä siellä saa edes ajatella

• Retorinen kysymys: Retorisella kysymyksellä tarkoitetaan kysymysmuotoista lausumaa, joka esitetään keskustelun tehokeinona, eikä siihen odoteta vastausta. Räty lopetti puheensa retoriseen kysymykseen: ”Mistä käsin tämä on ihaninta mitä ihmiselle voi tapahtua?”

ARISTOTELEEN KOLMIJALKA

Rädyn puhetta on myös mahdollista tarkastella Aristoteleen kolmijalka –teorian kautta.

Eetos: Puhujana Räty vaikuttaa itsevarmalta, rennolta ja "aidolta", mikä tekee hänestä helposti lähestyttävän oloisen ja miellyttävän kuunneltavan. Rento olemus ja vahva usko omaan asiaan ja siihen mistä kertoo luo heti puhujasta uskottavan kuvan.

Paatos: Puheen aloittaessaan Räty herättää yleisön huomion ja kiinnostuksen esittämällä väitteen Suomesta ja suomalaisista. Kotimaasta puhuminen luo välittömästi puhujan ja suomalaisyleisön välille tietynlaisen yhteisöllisen tunnetilan, ja mielenkiinnon siitä mitä on tulevan. Hän myös viittaa edelliseen puhujaan ja puheenvuoroon nokkelalla tavalla, mikä saa heti yleisön nauramaan, ja näin virittymään vastaanottavaiseksi omaa puheettaan varten.

Logos: Räty kertoo opiskelleensa Suomessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kansainvälistä politiikkaa, ja opiskelleensa ja asuneensa myöhemmin myös Kiinassa. Rädyn korkeatasoinen koulutus ja monipuolinen kansainvälinen tietämys luo helposti auktoriteettiuskoa, eli saa kuuntelijan uskomaan hänen esittämät väitteensä ilman kritiikkiä hänen saavutustensa kautta saadun arvostuksen vuoksi. Vaikka aiheena onkin kaikkia meitä koskettava asia, rakentuu puhe pitkälti Rädyn henkilökohtaisten tarinoiden ja kokemusten pohjalle, mikä tuo kuuntelijan lähelle puhujaa ja saa tämän helposti luottamaan häneen.

NONVERBAALINEN VIESTINTÄ

Nonverbaalinen viestintä täydentää verbaalista viestintää, ja siihen kuuluvat kaikki muut elementit paitsi kieli. Näitä ovat esimerkiksi kinesiikka (ilmeet, katse, eleet, liikkeet ja asennot), proksemiikka (välimatka ja tilankäyttö), äänen ominaisuudet sekä kosketus. (Jyväskylän yliopiston Kielikeskus 2017.)

Puhuja hymyili paljon ja otti katsekontaktia yleisöön koko puheen ajan. Rädyn asento oli rento, hän esimerkiksi piti kättään vyötäröllä ja taskussa, ja kuvaillessaan yksityiskohtia hän elehti käsillään. Puhuessaan Räty liikkui lavalla hieman edestakaisin seisoen pääasiassa lavan etuosassa. Tyyliltään puhe oli tarinankerronnallinen ja äänenkäytöllisesti puhuja oli rauhallinen ja rento.

- 3B
Jessica Hagstrand, Anna Marttinen, Alena Mokitcheva ja Melina Johansson.

Lähteet:

Andersson S. & Kylänpää E. 2004. Käytännön puheviestintä. Mac Laser Oy. Tampere.

Haaga-Helia. 2017. Johdanto argumentaatioanalyysiin –Powerpoint. Heta-Liisa Malkavaara.

Jyväskylän yliopiston Kielikeskus. 2017.Luettavissa: www.kielikompassi.jyu.fi. Luettu: 13.10.2017.